*

Juho Rutila Piraattiajatuksia

Miksi tietojärjestelmät eivät juttele keskenään?

Erittäin monet työntekijät nyky-yhteiskunnassa törmäävät tuttuun ongelmaan. On hankittu kaksi järjestelmää, jotka eivät jostain syystä siirrä tietoa toistensa välillä. Tietoa joudutaan syöttämään pahimmassa tapauksessa käsin kahteen paikkaan. Etenkin kunnallisissa ja valtiollisissa hankinnoissa voidaan tuhlata isoja summia veronmaksajien rahaa turhaan työhön. Asiaan on kuitenkin helppo ja yksinkertainen ratkaisu.

Tietojärjestelmää kehitettäessä puhutaan rajapinnoista. Rajapinnan kautta ihminen tai toinen järjestelmä voi keskustella kehitetyn järjestelmän kanssa. Rajanpinnan ohjelmistoon kehittää aina sama yritys, joka kehittää myös ohjelmiston. Vaatimus rajapinnalle tulee kuitenkin tilaajalta.

Ohjelmistoa kehittävien yritysen intresseissä on päästä kehittämään lisää ohjelmistoja edellisen toimituksen jälkeen. Tällöin rajapinnoista tehdään tarkoituksella hankalia ja dokumentoimattomia, jotta vastajärjestelmä kannattaisi tilata samalta toimittajalta. Tämä luonnollisesti vääristää kilpailua ja vaikuttaa toimitusten hintaan tai aiheuttaa edellä kuvattuja ongelmia. Räikeimmissä tapauksissa rajapinnat on suojattu vahvoin immateriaalioikeuksin, joita sitten ollaan valmiita lisensoimaan vastajärjestelmän kehittäjälle suolaiseen hintaan. Taas rahaa palaa.

Valtion ja kuntien järjestelmähankinnoissa pitäisi aina vaatia rajapinnat, jotka on kunnolla dokumentoitu ja jotka ovat tilaajan vapaassa käytössä. Vastajärjestelmän pitää pystyä kehittämään joku muu, kuin alkuperäinen toimittaja. Tämä vaatimus pitäisi siis olla jokaisessa uudessa järjestelmässä. Vain näin saavutetaan järjestelmien yhteentoimivuus ja kustannussäästöt. Tämä ei ole myöskään kynnyskysymys järjestelmien toimittajille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Lauri Korhonen

Mikä estää vaatimasta? Isket vain määrittelyt pöytään niin kyllä se toimittaja mielellään kertoo hintalapun jolla vaatimukseksesi saadaan toteutettua, sekä toteutuksen aikataulun. Kerro/määrittele nyt ensi alkuun vaikka, mitä tarkoitat "vapassa käytössä". Sen jälkeen voit jatkaa rajapinnan tarkemmalla määrittelyllä; vaaditut toiminnallisuudet, käytettävät protokollat, mitä tietoa, kuinka jne.

Kuten huomaat vaatimuksia on helppo esittää. Helppoa kuin heinän teko, halpaa kuin saippua. Montako laitetaan?

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Nykyään on niin paljon uusavuttomia koodajia, heillä on tuskin selvät speksit siitä, mitä pitäisi tehdä.

Sitten ruvetaan vääntäämään ja katsotaan mitä tuli...no, homma tais mennä vain vaikeemmaksi.

Olen eri työpaikoillani nähnyt niin monen ICT projektin alkavan tosi hypetyksellä, vain tykinlaukaukset ovat puuttuneet.

Sitten suhteellisen heikkotasoinen IT-jengi vetää mitä vetää, koska loppukäyttät eivät kerro, mitä pitäisi muuttaa ja kehittää.....

Sitten järjestelmä onkin sitten ihan valmis susi.....Tämä on aivan totta. Suomeen saattaa nyt aika lähiaikoina tulla kaikenlaisia IT-tilauksia vähän joka puolelta.

Suomessa käytetyt järjetelmät ovat tulleet tiensä päähän ja yritys koittaa istuttaa se entiseen softaan on kyllä tuhoontuoma jo heti kättelyssä.

Noissa hommissa pitäisi ensinnäkin olla enemmän asiantuntijatasoisia projektin vetäjiä, hyviä määrittelijöitä ja suunnittelijoita jne.

Ei löydy enää tarpeeksi kapasiteettia tuohon ja kohta täällä ei pelaa enää mikään. Pientä esimakua olemme saanet jo vaikkapa Den Dansken ostaessa Sampo Pankin. Ei ole helppoa ei.

EV

Lalli Laaksonen

Nykyinen kilpailutus-malli heikentää järjellisyyttä ja laatua. Ulkoistamismallin syvin olemus on lisätä tilauksia suurilta toimittajilta ja niiden kasvottomilta toteuttajilta. Olen pienellä yritykselläni tehnyt lukuisia erittäin suuria hankkeita, joita en nyt voisi saada, kun olen liian pieni.

Tämä on julkisen hankinnan ja EU-jäsenyyden tyypillinen virhe ja se tulee kalliiksi. Ei tulisi niin kalliiksi, jos organisaatiot tilaisivat huolelliset esimäärittelyt ja arkkitehtuurit osaajilta eikä heti sieltä tekniikkatoteutukselta.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Blogi oli totista totta. Viimeksi laajemmin julkisuudessa taisi olla tuo "sähköinen lääkemääräys". Rahaa on palanut ja sutta sekä sekundaa tehty. Ruotsissa homma pelaa. Siellä ei yritetty tehdä hienoa ja koko mailman mittapuussa uutta ja ihmeellistä. He tekivät yksinkertaisen, mutta toimivan järjestelmän.

Meillä Suomessa on taipumus yrittää olla ykkönen tietotekniikassa. Niinpä hanke hankkeelta ne aina myöhästyvät ja maksavat huomattavasti enemmän kuin oli arvioitu.

Uusimmat villitykset taitavat olla pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen maksujärjestelmän uudistus ja toisaalta ruuhkamaksujärjestelmä. En ole ollenkaan väärässä, jos sanon, että kummankin tavoitteeksi tulee ennen näkemätön ja kokematon hienouksien hienous. Eihän suomalainen voi tyytyä jossakin toimivaksi osoittautuneen järjestelmän uusimpaan kehitelmään. Ei voi, vaan meidän täytyy ihan itse saada töpätä ja maksaa veronmaksajien rahoilla maltaita.

Joskus tulee sellainenkin asia mieleen, että jotain vaikutusta hankintojen suuntaukseen taitaa olla kaukomatkailujen määrässä. Japanista ja Kiinasta löytyy hyvin mielenkiintoisia referenssejä eritoten johtajaportaalle.

Käyttäjän juhorutila kuva
Juho Rutila

Kiitos kommenteista. Ohjelmistotuotantoa opiskelleena ja vuosia ohjelmistoja tehneenä ymmärrän ohjelmistojen kehitykseen liittyvät haasteet. Suomessa ollaan vieläkin yllättävän kaukana nykyaikaisesta (lue: ketterästä) ohjelmistokehityksestä. Tähän vaikuttaa myös julkisten kilpailutusten kankeus.

Rahaa ja aikaa tuhlataan, kyllä, mutta se on tekijöiden osaamattomuutta. Sitä ei voida laeilla pakottaa. Mutta asetuksilla ja laeilla voidaan pakottaa vaatimus vapaista rajapinnoista. Niitä peräänkuulutin tässä kirjoituksessani.

Latelle:
Vapaa rajapinta tässä tarkoittaa liitäntäpintaa järjestelmään, jonka käyttämisestä, jolle koodaamisesta tai speksien saamisesta ei tarvitse erikseen maksaa tai kysellä lupia. Protokollat ja muut eivät liity tähän keskusteluun. Oleellista on, että rajapintaa ei saa suojata immateriaalioikeuksilla.

Toimituksen poiminnat